Perjantaina matkasimme Kemiin iltataippareihin Särkijärvelle, jossa paikka olikin mitä sopivin taipumuskokeen järjestämiseen. Olen ollut tuolla aiemminkin, mutta vuosia on tässä välissä vierähtänyt, sillä Erki on tuolla startannut alokasluokassa 2005. Mihin ne vuodet menee?

Tällä kertaa mulla oli hieman eri taktiikka itse koesuoritukseen, mutta odotukset ei kovin korkealla olleet, kun edellisen tiistain kenraali meni aika tavalla persiilleen.. Piret suoritti omaan lady-tyyliinsä uintiosuudet, eli ui kyllä hyvin ja varmasti, mutta vauhti ei mikään päätä huimaava ole. Veteen mennään samaan tyyliin rauhallisesti, kuin mitä sieltä riistan kanssa tullaan poiskin.
Hakutyö sen sijaan sujui Piretmäisen reippaasti ja vauhdista ei ollut pulaa, hyvin kattoi koko alueen (ja paljon ylikin) tehon pysyessä korkealla koko haun ajan. Niinpä pääsimme jäljelle, joka hieman kieltämättä jännitti, sillä en ollut sitä treenannut sitten Pudasjärven taippareiden jälkeen (kai mejäkoira nyt sentään jäljestää osaa -ajatuksella...). Jäljellä mentiinkin kaasu pohjassa, kanin ohi varmasti monta kertaa aina hiekkatien toiselle puolelle, josta oli lähtenyt riekkopoikue. Löytyi se kani kuitenkin kaiken kaahaamisen jälkeen, vaikka tyyli olikin varsin vapaa.

Piret pääsee siis talvella näyttelyihinkin!  Myös sen jälkeen, kun marraskuussa täyttää 2-vuotta. Mulla nimittäin on periaate, ettei meidän koirat näyttelyissä avo-luokassa esiinny! Noutajat kun kuitenkin ovat metsästyskoiria.

Piret NOU 1, Kemi 15.7.2011. Tuomarina Pentti Åman.

Sosiaalinen käyttäytyminen: Normaali.

Uimahalu: Ui mielellään.

Hakuinto: Kestää hyvin koko suorituksen ajan.

Noutohalu: Nopeat ylösotot.

Nouto-ote: Hyvä nouto-ote.

Palauttaminen: Ohjaajalleen käteen.

Reagointi laukaukseen: Rauhallinen.

Itseluottamus ja aloitekyky: Selvittää jäljen.

Yhteistyö: Hyvä.

Yleisvaikutelma: Varsin mukavalla tavalla taipumuksiaan tänään esittänyt koira.

Myös Piretin veli Bailey (Meringue's Blackberry) läpäisi Kemissä taipparit!

 


Itse kokeesta ei ole kuvia, mutta edellisenä viikonloppuna treenasimme mökillä siskoni kanssa. Teimme ekan kerran näille junnuille (Piret, Inari ja Inarin sisko Tiira) vesi/kaislikkohaun ja varsin mallikelpoisesti meni jokaisella. Muutama kuva sunnuntailta.





Inari on treenannut verijälkeä ja vitsit, se on lupaava! Jospa pääsemme jonnekin kokeeseen vielä tälle syksylle! Juoksukin tosin on Inarille johonkin väliin odotettavissa.