Lueskentelin vanhoja kirjoituksiani ja oli mielenkiintoista lukea itse Erkin ja Nooran kanssa aikoinaan tehdyistä jutuista. Niinpä ajattelin noiden tyttöjenkin kanssa aktivoitua tällä blogisaralla ja laittaa enemmän treenejä ylös. Facebookkia tulee usein päivitettyä, siksipä blogi on jäänyt vähemmälle...

Tytöt ovat aloittaneet pillipysäytyksen treenauksen, aluksi nyt aina ruoan annon yhteydessä, mutta lähipäivinä siirrytään varsinaiseen opetukseen. Keskiviikkona treenasimme Leevi-kultaisen kanssa nomea. Molemmat tytöt tekivät aluksi useamman motivoidun linjalle lähetyksen ja sitten siirryttiin markkeerauksiin. Ensin heittäjä heitti eteensä ja sen jälkeen koko ajan enemmän vasemmalle (koirasta katsoen) laajentaen sektoria. Ilahduttavan hyvin molemmat nyt markkeerasivat (Piretillä on ollut ongelmia etäisyyden hahmottamisen kanssa) ja mikä parasta, kumpikin meni suorinta tietä damin putoamispaikalle, eikä käyttänyt polkua hyväksi!
Inarille kaikki tekeminen on edelleen suurta leikkiä, mutta kun se todella hyvin keskittyy ja määrätietoisesti kuitenkin tekee, en ole tuohon lapsellisuuteen kiinnittänyt vielä mitään huomiota. Korvien välistä Inari on selvästi paras koira, joka meillä on ollut, sen näkee jo nyt! Piretillä puolestaan on kypsempi ote asioihin, erityisen tyytyväinen olen sen tottelevaisuuteen ja luovutuksiin. Ja hyvin nopeaan asioiden omaksumiseen . Piret tosin viilaa helposti ohjaajaa (ja ihmisiä yleensäkin) linssiin, jos sille mahdollisuuden suo ja sen vireystaso nousee helposti liian korkealle, joten sitä on luettava treenattaessa huomattavasti tarkemmin. Molemmat tytöt on ilmoitettu Mäntän talvinomeen (vielä toki ei tiedä mahdutaanko mukaan) hankkimaan kokemusta, joten kyllä tässä nyt tarvis vähän treenatakin....

Tänään kävimme Piretin sekä sisarustensa Karpin & Woodyn kanssa silmätarkastuksella, sekä 1v. rokotuksilla. Kaikilla olivat silmät terveet! Luustokuvat ovat edessä sitten hieman myöhemmin.

Erki on päässyt talven aikana hyvin lenkkeilemään ja sanoisin sen olevan nyt erinomaisessa kunnossa, vaikka tassun hiiva sitä vielä vaivaakin. Erkille tuli kaiken sen viime vuotisen hirmuisen lääkemäärän jälkeen hiiva etutassuun, jota koitetaan hoitaa nyt ruokavaliolla. Erkillä ei ole ikinä aiemmin ollut hiivaa tms., mutta kirotun sitkeä vaiva tuntuu olevan! Pitkätkin lenkit silti sujuvat, kun tassuun laittaa tossun. Erkin kanssa on tarkoitus mennä tässä talven aikana vielä (helmi-maaliskuussa) keuhkojen kontrollikuviin. Erkillä oli paha luiden aiheuttama suolitukos marraskuussa, josta onneksi lopulta selvittiin ilman leikkausta. Karseasti tuli kaikki vuoden takainen mieleen, kun Juhan kanssa kolmena päivänä sen kanssa Akuutissa käytiin. Mutta ei siitä enää sen enempää, tuntuu ettei enää jaksa noista negatiivisita asioista niin kirjoitella, kun vuosi sitten niitä oli niiiin paljon. Erki on kuitenkin meidän perheelle hyvin erityinen koira monella tapaa ja erityisen rakas.