Lauantaina mentiin asuntovaunun ja koko perheen voimin Muhokselle. Santtu siellä pyöri sosiaalisena tenavana lauantain ja sunnuntain milloin missäkin, ei paljon äidin tai isän luona näkynyt... Bongasi heti tuttuja aikuisia viime vuoden kokeista. No, la iltana meni kylläkin hyvin ajoissa nukkumaan ja sanoi itsekin, että on jo väsynyt! Harvinainen lause meidän tenavan suusta, yleensähän se lause on että mua ei väsytä, ei väsytä.

Lauantaina treenasimme ampumaradalla Erkin ja Ronja-labbiksen kanssa parityönä, molemmille perinteistä "ristikkoa", Erkille toki huomattavasti vaikeampana versiona. Ihan hyvin meni suunnat ja kuunteli pilliä. Noora teki samanlaista yksinään ja sillä oli huomattavan isoja vaikeuksia oikealle menemisessä. Ihan kuin ei olisi moista suuntaa koskaan kuullutkaan! Voi voi, sillä ensimmäinen ilmo voittajaluokan kokeeseen on jo lähtenyt... Oikeakin suunta onnistui, kun otin sen ihan perinteisesti läheltä ja näitä sivusuuntia nyt sitten hinkataan meidän takapihalla tähän tyyliin.

Sunnuntaina tein Erkin kanssa monimuistitehtävän ja sitten Teijan ystävällisellä avustuksella heitettiin muutama kakkos- ja kolmoismarkkeeraus. Nyt on sitten tällä viikolla edessä vielä veteen markkeerauksia sekä ohjauksia ja vetinen hakuruutu ihan uudessa maastossa, jonka tänään löysin.  Ampumista on myös tarkoitus ottaa.

Noora sai mejäkokeesta 45pistettä, katko oli ekalla kulmalla ja sen selvitettyään n. kaksikymmentä metriä veretettyä jälkeä katkolta, oli alkanut hirmuinen pyöritys, jota kesti liki kolme minuuttia. Noora kuitenkin jatkoi siitä itsenäisesti, johon Juha oli tyytyväinen kokeen jälkeen samoin Juha oli tyytyväinen makausten merkkaukseen. Arvostelussa sanotaan, että siellä oli hirvenjälkiä, mutta opas sanoi niiden olleen hevosen jälkiä joka paremmin selittäisi tuon kumman epätyypillisen pyörityksen. Noora kun ei ole koskaan ollut perso sorkkajäljille. Anyway, verijälkeähän se kuitenkin pitäisi seurata muista häiriöistä piittaamatta! Juha kuitenkin oli itse ekaan starttiin tyytyväinen, muuten oltiin menty kuin juna raiteilla vaihtelevassa maastossa ja tulos on ihan kohtuullinen. Tulipa itsekin sunnuntaina mm.kirjoitettua muutama arvostelu (ne mistä ei saa selvää, lienevät mun käsialaa..), kun luppoaikaa oli.

Arvostelu, tuomarina Marika Ahola.
"Nopea ohjattu lähtö, Noora jäljestää maavainuisesti kaikki osuudet jälkitarkasti. 2. osuuden alussa tehdään laajaa tarkistusta hirven jäljille ja muilla osuuksilla muutama pieni pisto jäljen sivuun. Veretetyt kulmat taittuu jälkitarkasti ja katkokulma selviää vaivattomasti saapasjälkiä apuna käyttäen. Makauksista 1. ja 3. merkataan hyvin pysähtyen. Muut makukset noteerataan nopeasti nuuhkaisten. Kaadolle tullaa suoraan ja sitä jäädään nuuskimaan."