Puretaan taas treenejä, ennen reissuun lähtöä. Käymme katsomassa Erkin pentuja Nurmijärvellä (yksi poika etsii vielä harrastavaa kotia) ja haemme samalla Nooran kotiin. Noora onkin ollut Raahessa viimeksi muistaakseni viikolla 8! Tosin mehän olimme sen jälkeen pari viikkoa Ruovedellä, missä tyttö tietysti oli meidän kanssamme.

Maanantaina treenasimme läheisellä pellolla Minnan ja Leevi-tollerin kanssa, Juha ja Santtu olivat mukana avustamassa. Aloitimme muistitehtävillä, jotka menivätkin ihan ok, sen jälkeen oli tarkoituksena ottaa yhteen muistipaikkaan linja siten, että ensin heitetään markkeeraus, toinen koira ottaa ohjauksen ja toinen markkeerauksen. Ihan perusjuttu siis. Ohjaukset menivät hyvin molemmilta, mutta ne markkeeraukset! Meillä oli paikalla kaksi pöhköfanttia, joista Erki hommasi jotain omiaan mark. suhteen ja Leevillä oli ihan vanha vaiva; etsitään vain silmillä... Otettiin sitten aikalisä ja otimme pelkkiä markkeerauksia väliin. Toinen mark. tippui pellon ja metsän välissä olevaan ojaan ja toinen metsän puolelle pienten kuusten luo. Erkin homma selkeni heti kun sai muutaman puhtaan markkeerauksen ja Leevin myös, kun sille tehtiin mark. ensin ykkösinä. Lopuksi pystyimmekin toteuttamaan alkuperäistä suunnitelmaa, joka meni markkeeraussulkeisten jälkeen hyvin. En sinänsä ihmettele, että mark. on vielä ongelmia, niitä ei ole juurikaan tehty ja täällä meillä todella on paljon lunta, eli damit tippuvat umpihankeen.
Sinänsä treeni oli hyvä, että vaiva saatiin korjattua treeniaikana. Toimintasuunnitelmaa kannattaa aina vaihtaa jos alkuperäinen ei suju, turha sitä päätään seinään on hakata...

Keskiviikkona meillä olikin sitten ihan eri koirat, vaikka ne fyysisesti olivatkin samat. Tällä kertaa treenasimme "uudella" pellolla, kylläkin täällä meidän lähellä edelleen. Aloitimme jälleen muistitehtävillä, tällä kertaa 8 eri paikkaan. Muistit menivät Erkiltä hyvin. Näiden jälkeen veimme runsaasti dameja motivoituna pellon päähän, jossa oli ollut yksi muistipaikoista. Siiten koirat piiloon ja pellon pitkille reunoille kahteen muistipaikkaan damit (oikealle ja vasemmalle). Koirat aloittivat suorilla linjoilla, jonka jälkeen otettiin pysäytys ja sivullelähetys mukaan. Erki meni koko tehtävän hyvin, se pysähtyy todella hyvin tällä hetkellä ja sivusuunnatkin alkavat olla ennallaan. Hyvin onnistuneet treenit kokonaisuudessaan!

Torstaina me pääsimme pitkästä aikaa (olisko parisen vuotta edelliskerrasta..) treenaamaan tokoa ohjatusti. Tämä torstai voi/evl-ryhmä tulee meille nyt säännölliseksi ainakin alkukesän ajan.

Katsoimme Erkin kohdalla seuraamista käskytettynä, jossa Erki on ahkerien kontaktitreenien jälkeen kehittynyt hurjasti. Seuraamista otimme itsekin muiden koirien treenin aikana, ohjaajan piti taas opetella näyttämään, minne aikoo kääntyä...
Sitten hioimme merkkiä, Erki kun ei osaa kunnolla hakeutua merkin taakse vaan pysähtyy jommalle kummalle sivulle.
Erki otti myös ohjattua noutoa siten, että se lähetettiin merkiltä. Meillä oli nyt myös keskimmäinen kapula paikallaan, tosin avustaja varmistamassa, ettei se tule noudetuksi. Kerran Erki kävi sitä kokeilemassa, mutta sen jälkeen unohti keskimmäisen kapulan. Erki on hirmu nopeasti oppinut tässä menemään halutulle kapulalle. Alkuunhan se katseli nomemaisesti aina suoraan sivuille.
Kun kerran oli mahdollista, otimme myös käskytettynä evl-paikallaolon jättöä ja paluuta eli siis vain oman ohjaajan käskystä maahan ja ylös. Alkuun Erki kyllä meni vipuun sekä "alaspäin että ylöspäin",  mutta selvästi se alkoi hoksata mistä on kyse. Uskon sen oppivan tämän melko nopeasti kun vain pääsee porukassa treenaamaan, nämä yksinkertaiset koirat hoksaavat helposti tällaiset asiat. (ainakin meidän Erki...)

Erki oli koko treenin ajan vapaana mun lähistöllä ja se on muuttunut siinä, ettei sen tarvinnut hötkyillä minnekään, vaikka toinen koira suoritti treenejä tai lenkkeileviä ihmisiä, pyöräilijöitä ja koiria kulki ohi. Se käytännössä tapitti minua koko reilun puolitoista tuntia kestäneiden treenien ajan. Erki taitaa parantua kuin viini vanhetessaan...
Treeneistä jäi hirmu positiivinen fiilis, toko voi oikeasti olla kivaa! Ja kun koira on näin kiva, en minä sitä tähän tasolle voi jättää. Tosin me tarvitaan just näitä ohjattuja yhteistreenejä, jossa joku katsoo meidän oppimisen ja kehityksen perään, on tässä niin monta vuotta jo yksin yritettykin.