Vihdoin ja viimein pääsin käyttämään hyödykseni koirakerhon agi-porukan hankkimaa hallivuoroa Ruukin maneesille. Ei tuo mun mielestä ollut mikään pitkä matka ajella, mutta ehkä se johtuu siitä, että olen tottunut niin paljon pidempiin matkoihin... ;)

Erkin kanssa aloitin, mutta minä aloitan kertomisen Noorasta, joka oli nyt ihan ensimmäistä kertaa treenaamassa tokoa niin, että paikalla on muitakin koiria.
Noora teki sekä aluksi, että lopuksi paikallaolon. Ne sujuivat hyvin, vaikka hallissa agilitattiin samaan aikaan. Aika ei ollut täysi 2 min, vaan n. 1,5min.

Noora teki jokusen luoksetulon, jossa täytyy pitkällä matkalla vielä hioa tuota sivulletuloa. Seuraamista, jossa edistäminen oli tauon jäljiltä ilman remmiä aika reilua, sitä pitää nyt treenata remmissä. Kontakti Napilla on hieno ja motivaatio hyvä.

Liikkeestä maahanmenoakin otin muutaman kerran, menee hyvin maahan, mutta sitä palaamista vierelle pitää kyllä aika reilusti harjoitella!
Yllätys mulle oli, ettei Nappi ollut hevosenp**kasta kiinnostunut, kuin vasta treenin jälkeen. Ja silloinhan se ei haittaa... ;)

Erki aloitti paikallaololla. Sattui olemaan pari muutakin tokokoirakkoa paikalla silloin, kun hallille menin. Olin näkyvillä, mutta oli ihan hyvä saada tuollainen rivipaikallaolokin pitkästä aikaa. Paikallaolo ihan normaali.

Seuraaminen, erilaisia pätkiä sisältäen paljon käännöksiä. Tämä oli nyt enemmän sellaista muistuttelua kun ei ole pitkään aikaan tullut otettua "kunnolla" seuraamista, ainakaan pidempiä pätkiä. Olin Erkin seuraamiseen tyytyväinen, pari kertaa jouduin alussa muistuttamaan perusasennosta, se oli hieman vino.

Ruutua, joka tänään puolestaan tökki taas. :(
Erki ennakoi, eli kääntyy juuri ennen ruutua tai sitten kun on n. puoliksi ruudussa kysymään multa "että joko?" Sain onneksi loppuun hyvänkin suorituksen, mutta mietin itsekseni, että palaan nyt joksikin aikaa tekemään sitä, että ruudussa on aina palkka. Tai ainakin aloitan ruututreenin useammalla sellaisella ruutuunmenolla, että palkka on ruudussa. Oon ehkä myös juuttunut viimeaikoina liikaa samalle etäisyydellä eli mun pitää vaihdella lähetysmatkaa lyhyestä reilusti ylipitkään. (Erkihän on taitava ennakoija kaikessa, jos sille sen mahdollisuuden antaa...)

Hieman perusnoutoa. Alkuun koitti syöksyä kapulalle, mutta jätin ne huomioimatta. Lopuksi nouto sujuikin ok.

Luoksetuloa. Luoksetuloon olin tänään tyytyväinen, E on alkanut vihdoin viimein käsittää tuon seisomaan pysähtymisen käsimerkillä.
Otin luoksetulon kaikki vaiheet ja pari kertaa kisamaisena lopuksi. Edelleen pysähdykset saisivat olla nopeammat ja huomasin että, Erki meinas hieman ennakoida asennoista liikkeelle lähtöä, joten puutuin siihen nyt. Vauhti on ihan ok.
Viimeisen luoksetulon otin niin, että jätin Erkin loppupalkan sen taakse ja otin kisamaisena luoksetulon. Vauhti hieman kärsi, sen sijaan pysähdykset oli kuin seinään.
Mietinkin itsekseni kotiin ajellessani, että voisin ainakin kokeilla välillä taaksepalkkausta. Silloin mun täytyy kyllä tasapainoksi ottaa läpijuoksuja useampi.

Mun koirat ovat molemmat omalla tavallaan tässä lajissa mainioita treenattavia, Erkissä tykkään sen tietynlaisesta varmuudesta, ja hyvästä motivaatiosta, mulla on aivan huippuluottamus Erkiin tietyissä asioissa. Erki on koira joka tekee niin kuin on opetettu, eli jos menee pieleen, kannattaa ohjaajan käydä siellä peilin edessä...

Noora taas on niin iloinen ja innokas. Kontakti ihmiseen on hienoa! Toisaalta Noora on hieman häiriöherkkä, joka osaltaan johtuu kokemuksen puutteestakin.
Luulen, että Noorasta voisi tulla parempi tokokoira kuin Erkistä, mutta se johtuu mielestäni koiraa enemmän siitä, että Nooralle on osannut opettaa asiat erilailla, "heti oikein" niin sanoakseni. Erkin kanssa on tullut takkuiltua alussa ja monta kertaa alun jälkeenkin. Ja kuinka monesti Erkin kanssa onkaan pitänyt aloittaa alusta oman tyhmyyden takia...?

Oli hassua treenata ensin koiran kanssa joka pitää mielellään kaikki tassut maassa ja sitten ottaa tuo hyppyrotta joka teki hiekkaiset tassunjäljet jopa mun koulutusliivin hartioille asti... ;)