Ei toki pysyvästi!
Viikko sitten sunnuntaina kun tulin Kajaanin näyttelystä kotiin, Juha sanoi ensimmäiseksi, että Napin juoksut alkoi. Käytiin nyt viikonloppuna viemässä Nappi mun vanhemmille pariksi viikoksi. Eihän tuo sinne olisi halunnut jäädä, vaikka sillä lokoisat oltavat siellä onkin -ja makupala antoisat....  mm. aamuruoka aamupuuro välipalavoileipä kahvipulla välipalapossunkorva iltaruoka iltavoileipä jne.... ;)

Erki oli ihan sievästi jälleen koko viikon Napin kanssa, vaikka sillä juoksut olikin. Toisekseen, Nappi kyllä näyttää hammasta jos parhaat päivät eivät ole käsillä.
Saapa nähdä kuinka orpo piru Erki taas on yksin ja lakkaako syömästä. Syömästä lakkaaminen ei oikeastaan liity juoksuihin millään lailla, söihän se hyvin koko viikon ajan kun juoksuinen Nappi oli täällä, vaan se liittyy siihen kun Erki joutuu olemaan ainoana koirana. Meillä kun on aina ollut Erkin kanssa toinen koira, ensin Alli ja sitten Nappi.

Erki kävi torstaina hierojalla. Ei sillä mitään vaivoja ole, mutta annan sitä tarvittaessa koirahierontaa opiskeleville vanutettavaksi. Se on kuitenkin iso ja lihaksikas ja ennen kaikkea erinomaisen helppo käsiteltävä. Aina se on ollut vieraassa paikassa hierottavana ja niin se vain pötkähtää käsiteltäväksi, torstaina oli taas silmät ummessa ja koira unessa.
Huono puoli on se, että Erki voipi syödä hierojalle mennessää lattialle unohtuneet luut.... perinteinen solmuluun jämähän ei kauaa vanhene kun se on Erkin mahassa. ;)