Piretille tuli lauantaina täyteen 12 viikkoa ja ensimmäinen rokotus oli edessä. Koska Erkillä alkoi viime viikolla vuotaa sieraimista kirkasta eritettä, varasin rokotusajan Akuuttiin Anulle eli Erkin eläinlääkärille ja Erki lähti mukaan. Piretiä vähän jänskätti, mutta Erkin perässä kuljettiin remmissä kuitenkin reippaasti Akuuttiin sisälle ja sieltä pois. Anulle esiteltiin tutkittaessa pöydällä lähinnä mahapuolta ja itse piikkiä ei huomattu ollenkaan. Tutkimuksien jälkeen hammastelivat Erkin kanssa huoneen lattialla ja odottaessani kassalle pääsyä, vastaanottoaulassa olisi halunnut leikkiä kivan kiharatyttösen kanssa. :) Painoa pikkulikalle oli kertynyt 10,2kg eli tasan kilo/viikko on kasvanut. Ja sen näkee kyllä jaloista!

Erkin sieraimet tosiaan alkoivat vuotaa viime viikolla ja Erki lähti mukaan tsekattavaksi. Erkin keuhkoäänet olivat nyt hyvät, viimeksi 18.1.2010 ne olivat vielä raskaat, mutta ylähengitysteissä oli kuultavissa tukkoisuutta. Erkillä todettiin olevan nuha. :( Lääkitystä ei aloiteta, koska Erkin omaa luontaista vastustuskykyä yritetään saada nousemaan ja tilanne ei sitä (lääkitystä) tällä hetkellä vaadi. Nyt seuraillaan tilannetta ja Erkin ulkoilua rajoitetaan taas lisää, ettei tilanne pahene ja ulkoilut tehdään palttoo päällä. Kävinkin samalla reissulla hakemassa Erkille lauhempiin pakkasiin tuulen- ja vedenpitävän manttelin tuon haalarin rinnalle. Kuukauden päästä kun Piretillä on seuraava rokotus, lähtee Erki taas mukaan katsastettavaksi. Mulla on tallessa jokusen päivän annos Sunyloxia, jos antibiootti on jossain vaíheessa tarpeen.
Erki syö kyllä hyvin ja on reipaskin, mutta on nyt parina päivänä ollut selvästi väsyneempi taas. No, me annetaan sen nyt vain levätä kun pakkastilannekin näyttää siltä ettei ulos ole asiaa.
Erkin tilanne on siis edelleen tällainen aaltoileva, ja kuka tietää koska loppuu ja on oikeasti ohitse?

Erki ja uusi mantteli....

joka ei irtoa vaikka kuinka kierittelisi!

 

Koitan laitella vähän ylös, mitä Piret jo osaa ja mitä sen kanssa on tehty. Pirethän on ollut meillä vasta hieman päälle 2 viikkoa ja tähän asti on pääasiassa tutustunut taloon eli ollaan annettu sen kotiutua rauhassa.
Jotain on tietysti jo kuitenkin tehty, kasvattajan luona se oli jo oppinut istumaan. Meillä se on oppinut pillillä luoksetulon (sekä myös tänne-käskyllä), Piret osaa odottaa (paikallaolo istuen) jo hyvinkin pitkään. Maahanmenoa on kokeiltu, samoin remmissä kävelyä. Noutamista on testattu ja riistoista näytetty tavia ja harakkaa (kasvattajan luona ollessa, näytettiin jo varista ja lokkia). Tärkeintä eli kontaktia on otettu päivittäin ja Piret osaa myös sanan `katso´. Eilen tehtiin pari kertaa hakuruudun "alkeet" eli Piret etsi piilotettuja makupaloja yhdestä huoneesta.

Tietenkään näin pieni ei mitään vielä 100% osaa, mutta nopealta tyttö tuntuu oppimaan ja se on luontaisesti hyvin mielyttämisenhaluinen! :) Perusluonteestakin olemme päässeet perille, Piret näyttää kovalta, mutta on sisältä herkkä ja pehmeäkin koira, mikä vaikuttaa oleellisesti kouluttamiseen ja arkielämään. Erkiä Piret suorastaan jumaloi ja uskoo isoveikkaa helposti., varmuuden vuoksi on erkin suupieliä käytävä lipomassa tämäntästä. Erki kyllä antaa hippanan roikkua itsessään ja on jopa innostunut leikkimään ja "hammastelemaan" (sellaista nuhjausta lattialla) Piretin kanssa, vaikkei Erki itse olekaan erityisen leikkisä. Ja onhan se opettanut Piretille ulkona tuijotusleikin alkeita.... :)

Viime viikonloppuna käytiin ensimmäisen kerran kaiken jälkeen Ruovedellä, matkat (n.380km/sivu) menivät hienosti! :) Piret nukkui farmarin perällä koko matkan mennen tullen. Porukoiden luota löytyikin sitten uusi mieluinen leikkikaveri, Erkin Taiga-pikkusisko, jonka kanssa nuhjattiin aamusta iltaan!

Piret 8.2.2010 luoksetulossa.