Aloitetaan jonkinlaisessa kronologisessa aikajärjestyksessä nykyhetkestä taaksepäin...

Viime viikonloppu vietettiin siskon luona Paluksella, Erki oli Mjösundin nomekokeisiin varalla muttei sitten päässyt starttaamaan asti. No, mietiskeltiin, että ollaan sillä suunnalla oltu viimeksi koko perheen voimin kylässä silloin kun tiaset-pentue oli naperoita eli alkuvuodesta 2008, aikaa on siis kulunut... Lauantaina kävimme treenaamassa lähimaastoissa nomea koemaisesti, pojat Milou ja Erki olivat parina ja teimme hieman Hailuodossa Naisten Haussa olleen voittajaluokan tyyppisen tehtävän, jossa aloitettiin lähihaulla (yksi harakka ylös kummaltakin), toiselle heitettiin pellon laidalle ykkösmarkkeeraus muistiin (erki) ja toinen haki ohjauksen (milou). Ja sama tietysti toisin päin. Sitten kakkosmarkkeeraus muistiin(erki) kun Milou teki uuden toisen ohjauksen ja taas sama toisinkin päin. Viimeisenä pojat tekivät parityönä haun (3 lokkia & 5 varista). Ihan lopuksi otimme vielä parit markkeeraukset molemmille pojille ja haimme tyttöketjun (Noora & Jawa) kehiin. Jawalle ja Nooralle ei jätetty markkeerauksia muistiin vaan ne pääsivä suoraan hakemaan ja ohjaukset otettiin vuorotellen pois. Haku tehtiin ihan perinteisesti parityönä, lisänä siellä oli ne kaksi harakkaa kun emme tehneet tytöille lähihakua.

Boompaw's:n ensi talven pentusuunnitelmatkin selkiytyivät kun Tuija ja Kari olivat käyneet testaamassa erään nuoren uroksen käyttöominaisuuksia ja luonnetta. He molemmat olivat olleet hyvin tyytyväisiä näkemäänsä kaikin puolin, uros oli hyvin innokas ja kestävä työskentelijä, käsitteli hienosti riistaa eikä välittänyt tippaakaan vaikka laitettiin samaan autoon tyystin vieraan uroksen kanssa. Boompaw's:n pentusuunnitelma löytyy täältä.

Lokakuun alussa oli mukana Hailuodossa järjestämässä Naisten Haku-nomekoetta. Lauantai meni pääasiassa alokasluokan koepaikalla veneestä lokkia heitellen. Lauantain sää vielä suosi kokeita, mutta sunnuntaina olikin sitten suorastaa hyytävä keli, etenkin alo-paikalla, jonne tuuli pääsi puhaltamaan täydellä voimallaan. En ollut sunnuntaina alossa töissä kuin 4 viimeisen koiran ajan, mutta sinä aikana alkoi jo nenä vuotaa ja päätä särkeä kylmän tuulen vuoksi. Lauantaina Erki Pablo-poika (Pendolinon Everdream) starttasi ekan kerran nomekokeessa ja sai hienosti alo3-tuloksen! Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin ensi vuoteen!

Erki itse starttasi sunnuntaina voittajaluokassa heti ensimmäisessä parissa saaden VOI 2-tuloksen. Voittajassa tulokset olivatkin sitten ns. kortilla, vain 5/12 koiraa sai tuloksen.
Koe oli hienosti suunniteltu ja se sisälsi useita tehtäviä. Koe alkoi lähihaulla metsään jossa oli korppi kummallekin koirakolle. Siirryimme pellolle ja Erkin parille heitettiin varis muistiin ja Erki lähetettiin melko pitkään maaohjaukseen (tuuli toi hakualueelta mukavasti tuoksuja koirille..), jonka Erki suoritti varsin helposti. Paikkoja vaihdettiin ja Erki muisti vuorollaan ykkösmarkkeerauksen helposti. Sitten parille heitettiin kakkosmarkkeeraus pellon kulmalle lokeilla ja Erki lähetettiin vesiohjaukseen, jossa itse asiassa vettä ei lopussa niin pitkästi ollut. Tässä ongelmana oli päivän mittaan se, että vesiohjaukseen piti mennä kahden hakualueen välistä ja melko monen koiran taival päättyikin siihen, että ne hakivat vasemman puoleiselta hakualueelta riistaan. Sen puolen kaislikkoon oli äärimmäisen helppo juosta pellolta. Ja Hailuodossa ihan todella TUULI päivän aikana! Erki teki kivan ohjauksen, uskoi helposti mitä sanottiin. Erkin sorsa vaan ei halunnut lähteä irti risuista ja Erki siellä aikansa repi ennenkuin sai saaliin mukanaan. No, onneksi se oli tiukasti kiinni nimenomaan Erkillä, joka ei välitä jos risut vähän naamaa läpsivät eikä taatusti jätä riistaa, jos se on jo suussa.. Sitten taas vaihto ja Erkille vuorostaan markkeeraukset muistiin, Erki muisti vielä ekaksi heitetyn variksenkin, mutta huomasin sen ennenkuin lähetin Erkiä hakemaan. Erki teki melko itselleen tyypillisen (ts.hyvät) markkeeraukset. Lopuksi sitten hakuun yhtäaikaa, Erki ensin oikealle puolelle ja Erkin pari vasemmalle puolelle. Molemmilta puolilta haettiin kaksi riistaa ja vaihdettiin puolia. Erki löysi kummaltakin hakualueelta riistat nopeasti ja oli valmis ennen pariaan ( näyte kohtauksesta näy-linjaisen tehokkuus vs. käy-linjaisen tehokkuus... ). Oikein kiva koe Erkin kanssa, itselle jäi hyvä fiilis. Ylimääräinen häsellys seuraamisen yhteydessä pudotti Erkin palkintosijaa, mutta selvästi se on näin syksyisin parhaimmassa vireessään, harmi vaan ettei sinne Mjösundin kokeisiin mahduttu! Tuomarina meillä oli oikein sympaattinen ruotsalainen Anita Norrblom, joka ei ole aiemmin arvostellut Suomessa, eikä myöskään itse kisannut täällä. Hän tykkäsi oikein erikseen mainiten Erkistä ja Erkin työskentelytyylistä! Hauska kuulla kun ko. lady on kuitenkin itse käyttislabradori-ihmisiä. Erkin arvostelu löytyy meidän nettisivuilta.

Kuvia Naisten Hausta löytyy täältä!

Noora puolestaan kävi osallistumassa SM-mejään, sijoittuen karsinnassa toiseksi (48p.) ja finaalissa neljänneksi (46p.). Molempiin tuloksiin olimme tyytyväisiä, Juha sanoi itse, että Nooran suorituksiin vaikutti ihan selvästi se, että Juha jännitti niin sikana! Noorasta on tulossa pikkujuttu Nuuskuun, joten ei siitä sen enempää, mutta SM-mejästä löytyy paljon kuvia ja tarinaa täältä!
Jaa, sanotaanpa se vielä, että tämän meidän pikkumustanhan oli tarkoitus jäädä tyystin sohvakoiraksi, ennen kuin se meille noin 1,5-vuotiaana saapui ja sille tielle jäi. Kyllä Noorassa olisi mennyt mitä mainion harrastuskoira ihan hukkaan!! Kertaakaan ei olla kaduttu pikkumustan tuloa, se sopii jotenkin niin saumattomasti meidän laumaan. pikku-Santtu rakastui siihen heti ja Juhallekin se on ollut sellainen iskän pikku muru, joka lataa mejäyhteistyötä Juhan kanssa nuolemalla iltaisin Juhan jalkoja jos ne on jääneet peiton ulkopuolelle ja nukkumalla joka yö Juhan vieressä. Kerran katuminen tosin oli aika lähellä kun Noora oli hellalta syönyt vartissa pellillisen kuumaa pitsaa... Mutta ei sitäkään enää hyvin muista...

Kaikki SM-mejän finalistit.

Kuva Markku Hietala